Suomen Portugalinpodengot ry
Header

Maastojuoksu

Maastojuoksuissa pyritään jäljittelemään metsästystä luonnon olosuhteissa. Rata sijaitsee vaihtelevassa maastossa esim. pellolla, hiekkakuopalla tai muilla kisaamiseen soveltuvilla alueilla.

 

KILPAILUORGANISAATIO
Koetoimikunta valitsee kilpailun toimihenkilöt. Jokaisessa kilpailussa tulee olla seuraavat pätevöidyt toimihenkilöt

  • kilpailunjohtaja
  • ylituomari (SVKL:n kilpailuun hyväksymä)
  • vähintään kaksi arvostelutuomaria
  • vastaava koetoimitsija
  • ratamestari
  • lähettäjä
  • vetolaitteen ohjaaja

Lisäksi

  • eläinlääkäri
  • tarvittava määrä muita toimihenkilöitä

LÄHETTÄJÄ suorittaa viime hetken koiran tarkastuksen:

  • koiralla ei saa olla jalkoja tukevia siteitä tai teippauksia
  • kuonokoppa ja kilpailumantteli ovat sääntöjen mukaiset ja kunnolla kiinnitetyt
  • koirat lähetetään arvonnan mukaisessa järjestyksessä
  • lähtö tapahtuu oikea-aikaisesti
  • koiran ohjaaja ei saa häiritä kanssakilpailijan koiran suoritusta
  • koirien ohjaajat toimivat lähettäjän määräämällä tavalla
  • lähtökopin käyttö mahdollista, jos sellainen on käytettävissä ja molempien lähdössä olevien koirien ohjaajat sen hyväksyvät
  • raportoi lähdössä havaitsemistaan sääntöjen vastaisuuksista välittömästi tuomarineuvostolle

RADALLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET
Radan tulee olla turvallinen ja tarpeeksi vaativa koirien metsästystaitojen ja – halujen selville saamiseksi. Radalla täytyy olla nousua ja laskua, ja tai näköesteitä. Radalla saa olla myös esteitä. Radan pinnan tulee olla turvallinen. Radan täytyy olla ylituomarin tarkastettavissa vähintään tunti ennen kilpailunalkua. Alkuerä- ja finaaliratojen on oltava erilaiset.

VETO – JA PALAUTUSLAITTEISTO
Järjestäjä on velvollinen asettamaan juoksukilpailujen käyttöön moitteettomasti toimivat välineet ja niille varalaitteet.
1) Vieheenvetolaitteen nopeus tulee olla joustavasti säädettävissä ja sinä on oltava riittävät voimavarat.
2) Ohjausrullien tulee olla sellaiset ja siten sijoitetut, etteivät ne aiheuta tarpeetonta vaaraa. Ne eivät saa johtaa koiria harhaan.
3) Vieheen tulee olla koiralle hyvin näkyvä, ja se on pidettävä kilpailuluokan aikana samanlaisena.

JUOSTAVAT MATKAT JA LEPOAJAT
Juostavat matkat ovat SVKL:n liittohallituksen määrittelemille pienille roduille enintään 700 metriä ja muille roduille enintään 1000 metriä. Jos koira osallistuu useampaan lähtöön samana päivänä, koira ei saa osallistua uutteen lähtöön ennen kuin edellisestä lähdöstä on kulunut vähintään 40 minuuttia. Maksimimäärä kilpailusuorituksia yhdelle koiralle samana päivänä on kolme (3).

Portugalinpodengoilla pienet juoksevat pienten rotujen matkan ja keskikokoiset muiden rotujen matkan. Sileä- ja karkeakarvaiset portugalinpodengot kilpailevat yhdessä karvanlaadusta välittämättä.

Maastojuoksuun ei voi osallistua rodun ainoana edustajana, vaan rotukohtaisen kisan vähimmäismääränä pidetään kahta (2) kisaajaa per kilpailijaryhmä. Jos saman rodun sisällä kisaavia koiria on enemmän kuin kuusi (6) per sukupuoli, juoksevat urokset ja nartut erillisinä ryhminään. Pienten portugalinpodengojen kisatunnus on PP, keskikokoisten portugalinpodengojen kisatunnus on PK.

KILPAILUOIKEUS JA SEN RAJOITUKSET
SVKL:n maastojuoksukirja voidaan myöntää SKL-FKK:ssa rekisteröidylle koiralle. Koiralla on kilpailuoikeus, kun sillä on voimassa oleva maastojuoksukirja. Maastojuoksukirjan saa anomalla SVKL:sta. Vuodesta 2014 lähtien maastojuoksuissa vaaditaan ensikertalaiselta koejuoksu kilpailukirjan säilyttämiseksi: ensimmäinen kisa toimii koejuoksuna, ja koiran tulee saada 50% kokonaispistemäärästä (pelkästä alkuerästä raja on 150p, finaalin suorituksesta 300p). Maastojuoksukirja on voimassa kun siihen on merkitty SKL-FKK:n hyväksymät tunnistusmerkinnät, uroksilla kivestodistustiedot sekä mitattavilla roduilla mittaustulos.
Koira on ilmoitetttava kilpailupaikalla ajoissa kilpailutoimistoon, läpäistävä eläinlääkärin tarkastus ja saavuttava lähtöpaikalle omalla vuorollaan. Vaarallisen aggressiivisen koiran tuomarineuvosto voi sulkea kilpailusta.

KILPAILUVARUSTUS
Kilpailtaessa koiran on käytettävä SVKL:n liittohallituksen hyväksymää kuonokoppaa sekä järjestäjän varaamaa tai omaa kilpailumanttelia (punainen tai valkoinen). Koirat juoksevat ilman pantaa. Koiraa lähetettäessä voidaan käyttää lähetyshihnaa tai ns. ”slipperiä”, joka ei jää koiran kaulaan. Ajuekokeessa käytetään myös valkoista manttelia, eikä kuonokoppa ole pakollinen. Koiran on oltava täydessä kilpailuvarustuksessa sen ollessa rata-alueella, joka alkaa järjestelykennelistä ja päättyy järjestäjän ilmoittamaan paikkaan.

Kuonokoppien yleismallit:

1. ENGLANTILAISMALLINEN KUONOKOPPA
Valmistetaan 1mm galvanoidusta ”pianolangasta”, jonka vetolujuus on 150-180kg.
Kaikki liitokset on täysjuotettuja, seos 75 % tinaa ja 25% lyijyä.
Kaulahihnan oikea kireys on, kun kaksi sormea mahtuu kaulan ja hihnan väliin.

2. AUSTRALIALAINEN KUONOKOPPA
Valmistetaan kuten edellä, mutta malli on päältä avonainen.
Oikea kiinnitys on, kun koppa ei tule suoraan pois vetämällä päästä.

3. MUOVIKOPPA
Valmistetaan repeilemättömästä jäykästä muovista tai nailonista.
Lähtöaihio voi olla yksi- tai kaksiosainen, mutta se taivutetaan muotoonsa.
Oikea kiinnitys on, kun koppa ei tule suoraan vetämällä pois päästä.


JUOKSUKILPAILUJEN OHJELMA
Ohjelman laatii kilpailujen koetoimikunta. Rodut juoksevat kilpailijoille etukäteen ilmoitetun järjestyksen ja aikataulun mukaisesti. Koirat arvotaan pareiksi kilpailukutsun mukaisesti. Lähtöarvonta suoritetaan julkisesti kilpailupaikalle saapuneiden ja kilpailuoikeuden omaavien koirien kesken vähintään puoli tuntia ennen kilpailuluokan ensimmäisen lähdön alkua. Finaalikierrokselle pääsee rodun ne koirat, jotka ovat saaneet parhaat pisteet ja vähintään hyväksytyn suorituksen alkuerässä. Pakottavien olosuhteiden vuoksi voidaan finaalit jättää juoksematta. Lopullinen järjestys määräytyy alku ja finaalierien yhteenlaskettujen pisteiden mukaan. Kilpailuohjelmasta pitää ilmeitä miten finaaliparit ja niiden juoksujärjestys määräytyy. Kilpailuohjelmasta tulee ilmetä toimihenkilöt, kerhojen nimet ja lyhenteet, koirien nimet, omistajien nimet ja kerhot, koiran kilpailunumero ja kilpailukirjojen numerot.

Kilpailupaikalle tulee saapua ajoissa ennen oman rodun lähtöaikaa. Aluksi on ilmoittauduttava kilpailutoimistoon, jossa juoksukirja jätetään virkailijoille sekä maksetaan mahdollinen osallistumismaksu. Ilmoittautuessa saadaan ohjelmalehtinen, jossa on lähtöjen numerot sekä koirien kilpailunumerot. Tämän jälkeen suunnataan koiran ja rokotustodistuksen kanssa eläinlääkärintarkastukseen. Eläinlääkäri tutkii koiran, sen jalat ja mahdollisesti sydänäänet sekä hampaat. Lopuksi lääkäri pyytää juoksuttamaan koiraa edestakaisin. Ilman paikalla olevan eläinlääkärin todistusta koira ei saa osallistua kilpailuun.

Kun oma lähtövuoro koittaa, mennään lähtöalueelle, jossa lähettäjä ottaa kilpailulapun ja tarkistaa manttelin ja kuonokopan sopivuuden ja turvallisuuden. Tämän jälkeen poistetaan hihna ja siirrytään lähtöviivalle. Lähtöviivalla lähettäjä pitää koirista itse kiinni. Kun koirat ovat valmiit, lähettäjä antaa merkin koneen käyttäjälle, jolloin viehe alkaa liikkua. Kaikenlainen koiran innostaminen esim. ääneen on tässä tilanteessa kiellettyä. Vieheen lähdettyä liikkeelle ja koetoimitsijan antaman lähtöluvan saatuaan lähettäjä irrottaa otteensa koirista. Lähtö tapahtuu muutamassa sekunnissa eikä sen jälkeen ole enää paljon tehtävissä. Koirat juoksevat radan tuomareiden arvostellessa ja lopussa niiden tulee ns. tappaa viehe saadakseen mahdollisimman paljon pisteitä. Maaliintulon jälkeen älä kutsu koiraa, vaan mene nopeasti hakemaan koira vieheen luota. Juoksun jälkeen on erittäin tärkeää jäähdytellä ja verrytellä koira, etteivät maitohapot keräännyt lihaksiin ja lihakset siten kipeydy.

MAASTOJUOKSUSERTIFIKAATTI
Vuodesta 2014 lähtien maastokokeen sertifikaatti (SERTK) voidaan myöntää koiralle, joka saavuttaa vähintään 3/4 (kolme neljäsosaa) maksimipistemäärästä. Kisoihin rodussa osallistuvalla koiramäärällä ei ole vaikutusta sertien lukumäärään.

VALIONARVO (KVA-m)
Viidellä maastosertillä (väh. kahdelta kaudelta) koirasta tulee maastokäyttövalio, mikäli koiralla on lisäksi näyttelystä vähintään arvosana H (hyvä).
Saavutettuaan maastokäyttövalion arvon, koira voi osallistua näyttelyssä käyttöluokkaan. Koska portugalinpodengoilla ei vielä vuonna 2014 ole oikeutta osallistua kansainvälisiin maasto- tai ratakilpailuihin, on käyttöluokka voimassa ainoastaan kansallisissa näyttelyissä.

Linkki Suomen Vinttikoiraliiton sivuille, Vinttikoirakokeiden säännöt.

Uudet koesäännöt ja maastokokeiden järjestämis- ja tuomariohje (voimassa 1.3.2014 lähtien) (SVKL, .pdf)


 

JUOKSUSUORITUKSEN YLEINEN ARVOSTELU

Tuomaristo arvostelee koirien juoksusuoritukset viiden osatekijän perusteella, joista jokaisesta voidaan antaa enintään 20 pistettä. Hyväksytty suoritus on vähintään 50% kokonaispistemäärästä.
11.1 nopeus
11.2 innokkuus ja seuraaminen
11.3 älykkyys ja ajotyöskentely
11.4 ketteryys
11.5 kestävyys

NOPEUS
Koiran nopeutta verrataan suhteessa rodun muihin koiriin. Koiran nopeus ilmenee koko matkan ajan, erityisesti saaliin kiinniottovaiheessa. Nopeutta arvioitaessa otetaan huomioon koiran luontainen kyky liikkua rodulle tyypillisellä tavalla. Koska nopeutta ei mitata kellolla, koiran tapa juosta on tärkeä arvioitaessa kuinka nopeasti se selviytyy maastossa.

INNOKKUUS JA SEURAAMINEN
Koiran kiinnostus vieheeseen lähdöstä radan loppuun. Koiran pitää koko ajan seurata tarkasti vieheen liikkeitä, reagoida niihin välittömästi, ja pyrkiä mahdollisemman tehokkaasti saamaan viehe kiinni.

ÄLYKKYYS JA AJOTYÖSKENTELY
Älykkyys ilmenee koiran kyvystä valita ajolinjansa niin, että se pääsee mahdollisimman hyviin iskuasemiin vieheeseen nähden. Koira pystyy käyttämään hyväkseen maastovaihteluita, kanssakilpailijansa liikkeitä ja vieheen kulkusuuntaa, pyrkimyksenä pakottaa viehe helppokulkuiseen avoimeen maastoon.

KETTERYYS
Ketteryys on kykyä nopeasti ja vaivattomasti siirtyä ajosuunnasta toiseen. Koiran tulee säilyttää juoksurytminsä häiriintymättömänä maastovaihteluista, ja maastossa olevista esteistä huolimatta.

KESTÄVYYS
Kestävyydellä tarkoitetaan koiran kykyä selviytyä radan loppuun asti hyvässä ajokunnossa. Kestävyys on ruumiillisen ja henkisen kestävyyden summa.
Koiran juoksusuoritus voidaan varmoissa tapauksissa hylätä (diskaus), mikäli se tahallaan estää kanssakilpailijan suorituksen. Jos koira juoksee muussa kuin arvonnassa määräämässä lähdössä, niin suoritus hylätään, kilpailukirja jää toimistoon ja SVKL:n hallitus päättää jatkotoimenpiteistä.

 


 Arvosteluohjeet SVKL:n sivuilta (.pdf)


Rotu: portugalinpodengo pieni (PP) sileä- tai karkeakarvainen FCI no: 94
Alkuperämaa: Portugali

1. Yleistä
Näpsäkkä pieni koira, jolla pitkänomaiset mittasuhteet. Karvapeite karkeaa ja pidempää tai sileätä ja sileää. Karkeakarvaisen turkki siistitään tarvittaessa nyppimällä. Häntä vahva ja keskipitkä, ohutta kärkeä kohti kapeneva. Koiran ollessa rauhallinen häntä riippuu takaraajojen välissä kärki hieman ylöspäin kaartuneena; liikkeessä hännän asento on vaakasuora tai hieman ylöspäin kaartunut tai sirpinmuotoinen ja pysty. Raajat lyhyet ja lihaksikkaat. Varpaat käpälissä pitkät ja vahvat. Päkiät lujat ja kestävät. Säkäkorkeus 20-30 cm, paino 4-5 kg.

2. Koiran käyttötarkoitus ja metsästystapa
Pientä portugalinpodengoa on aina käytetty jänisten ja villikanien metsästykseen, erityisesti vaikeakulkuisessa ja sakeassa kasvillisuudessa, mutta myös tunkeutumaan kanien pesäluoliin, yleensä kivikkoisessa maastossa. Tällaiseen metsästykseen sitä käytetään vielä tänä päivänäkin rodun kotimaassa. Pieni portugalinpodengo löytää tai huomaa saaliinsa itse, ajaa sen liikkeelle ja juoksee sen perässä, kunnes saa sen kiinni tai metsästäjä tappaa sen. Vinttikoiriin verrattuna podengon juoksutyyli poikkeaa erityisesti siinä, että se ei juokse koko ajan suoraan vieheen perässä vaan se pyrkii tekemään kaarroksia ja vaihtelemaan nopeuttaan. Podengot eivät vain juokse vieheen perässä vaan ne todella metsästävät sitä.

3. Maastojuoksussa arvosteluun vaikuttavia tekijöitä

3.1. Nopeus
Tyypillinen liikuntatapa on ravaaminen ja hölkkääminen, mutta metsästyksen aikana se vaihtelee kevyestä ravista kovaan raviin ja lopulta se laukkaa saavuttaakseen saaliinsa.

3.2. Innokkuus ja seuraaminen
Innokkaasti juokseva portugalinpodengo juoksee matalana seuraten saalista tiiviisti katseellaan, se voi myös haukkua ajaessaan. Se pyrkii saamaan saaliin liikkeelle ja ajaa sitä takaa ja lopulta saatuaan sen kiinni, tappaa sen.

3.3. Älykkyys ja ajotyöskentely
Pieni portugalinpodengo on hyvin alkukantainen rotu ja sillä on poikkeuksellinen näkökyky, kuulo ja hajuaisti ja se käyttää niitä kaikkia metsästäessään. Podengo ei seuraa viehettä suoraan vieheen perässä samalla linjalla, vaan suuntaa yleensä heti lähdön jälkeen jommallekummalle sivulle pyrkimyksenään päästä vieheen eteen. Se on sinnikäs ja pyrkii aina saamaan saaliin kiinni.

3.4. Ketteryys
Pieni portugalinpodengo on poikkeuksellisen ketterä ja omaa todella hyvän tasapainon. Se pystyy liikkumaan ketterästi vaikeassakin maastossa ja pystyy tekemään nopeita suunnanmuutoksia. Se pystyy reagoimaan saaliin liikkeisiin sekä käännöksillä että vauhdin muutoksella. Välillä podengo hidastaa selkeästi vauhtia ja katsoo, mihin viehe voisi seuraavaksi mennä ja lähtee sitten taas täydellä vauhdilla perään. Podengo oikoo siksi varsin paljon ja saattaa vaihtaa suuntaa silmänräpäyksessä, jopa kesken juoksun (ilmassa).

3.5. Kestävyys
Kestävä portugalinpodengo säilyttää ajotyylinsä ja vauhtinsa alusta loppuun. Henkisellä kestävyydellä ruumiillisen kestävyyden lisäksi on merkittävä osuus tällä eloisalla ja sitkeällä rodulla.

 

***

Rotu: portugalinpodengo keskikokoinen (PK ) sileä- tai karkeakarvainen FCI no: 94
Alkuperämaa: Portugali

1. Yleistä
Keskikokoinen portugalinpodengo on, kuten nimikin kertoo, keskikokoinen ja -vahvuinen, mittasuhteiltaan tasapainoinen, lihaksikas ja vahvaluustoinen, siis todellinen peruskoira. Liikkeet ovat kevyet ja nopeat, laukassa melko matalat. Karvapeite on joko karkeaa ja pidempää tai lyhyttä ja sileää. Karkeakarvaisen turkki siistitään tarvittaessa nyppimällä. Kummallakaan muunnoksella ei ole pohjavillaa eikä peitinkarva saa olla pehmeää. Kun koira on tarkkaavainen, sen pystyt ja hyvin liikkuvaiset, kolmionmuotoiset korvat ovat kohtisuoraan pystyssä ja suuntautuneet eteenpäin, ajossa enimmäkseen päänmyötäisesti.

Vinttikoiriin tottuneille rodun erittäin voimakas riistaviettisyys voi olla yllätys. Jokapäiväisessä elämässä keskikokoinen portugalinpodengo on rauhallinen ja tasapainoinen, mutta riistaeläimen havaitessaan se ei enää näe eikä kuule mitään muuta, ja jos näköyhteys saaliiseen katkeaa, koira etsii sen uudelleen haju- ja kuuloaistinsa avulla. Tätä rotua ei juurikaan tarvitse opettaa metsästämään, vaan se osaa sen luonnostaan. Keskikokoisen portugalinpodengon säkäkorkeus on 40-55cm, paino 16-20kg.

2. Koiran käyttötarkoitus ja metsästystapa
Synnynnäisten taipumustensa mukaisesti keskikokoisia portugalinpodengoja käytetään kotimaassaan pääasiassa kanijahdissa joko yksinään tai ajueina. Siksi niitä kutsutaan myös kanikoiriksi. Niitä pidetään myös hyvinä vahtikoirina. Rodunomaista on, että ne käyttävät ajaessaan tehokkaasti paitsi näköaistiaan, myös haju- ja kuuloaistia.

Keskikokoinen portugalinpodengo on erittäin aktiivinen ja kestävä rotu, joka vaikeassakin maastossa jäljestää, ajaa ja tappaa saaliin itsenäisesti, kuitenkin ympäröivän ajueen toiminnan myös huomioiden. Parhaat koirat vielä tuovatkin saaliin metsästäjälle vahingoittamatta saaliseläimen turkkia. Valittavalta kuulostava ajohaukku, maticar, kertoo muille jahdin olevan käynnissä.

3. Maastojuoksussa arvosteluun vaikuttavia tekijöitä

3.1. Nopeus
Keskikokoinen portugalinpodengo on melko nopea ja kestävä rotu, joka kykenee nopeisiin rytmin- ja nopeudenvaihdoksiin. Metsästäessä laukka on pitkää ja matalaa. Koska koiran pyrkimyksenä on väsyttää saalis ja pysyä sen perässä mahdollisimman pitkään, voi se juosta myös hieman vaille täyden vauhtinsa suorituksensa optimoimiseksi.

3.2. Innokkuus ja seuraaminen
Keskittyy hyvin ajoonsa ja pyrkii aggressiivisesti saamaan saaliin kiinni. Koiran innokkuuden voi myös kuulla haukunnasta. Keskikokoinen portugalinpodengo seuraa saalista tarkasti välittämättä maaston esteistä ja reagoi saaliin liikkeisiin välittömästi. Jos viehe on pysähtynyt, se edustaa jo kuollutta saalista ja tällöin koira ei välttämättä enää tapa sitä, vaan saattaa yrittää tuoda sen mukanaan, tai jopa lähteä etsimään uutta saalista.

3.3. Älykkyys ja ajotyöskentely
Keskikokoinen portugalinpodengo soveltuu niin yksin kuin laumassakin ajajaksi. se pyrkii määrätietoisesti valitsemaan aina suorimman reitin saaliille. Parin kanssa saattaa esiintyä yhteistyötä.

3.4. Ketteryys
Koiran tulee hallita liikkeensä vaihtelevissa olosuhteissa ja pystyä reagoimaan nopeasti saaliin liikkeisiin.

3.5. Kestävyys
Keskikokokoinen portugalinpodengo on kestävä pitkänmatkanjuoksija, joka treenattuna ja hyväkuntoisena jaksaa ylläpitää aggressiivista ajoa saaliin kiinnisaamiseen asti.