.: SUOMEN PORTUGALINPODENGOT RY :.

IN ENGLISH
ETUSIVULLE

YHDISTYS
JÄSENASIAA
ILMOITUSTAULU

RODUSTA
KASVATTAJIA
PENTUVÄLITYS
KUVAGALLERIAT

NÄYTTELYT
JUOKSU
-maastojuoksu
-ratajuoksu
-kisakalenteri
-tuloksia
AGILITY
MUUT HARRASTUKSET

LINKKEJÄ

MAASTOJUOKSU

Kuvat: Petri Hynynen

Maastojuoksuissa pyritään jäljittelemään metsästystä luonnon olosuhteissa. Rata sijaitsee vaihtelevassa maastossa esim. hiekkakuopalla tai laskettelurinteen juurella.

KILPAILUORGANISAATIO
Koetoimikunta valitsee kilpailun toimihenkilöt. Jokaisessa kilpailussa tulee olla seuraavat pätevöidyt toimihenkilöt

kilpailunjohtaja
ylituomari (SVKL:n kilpailuun hyväksymä)
vähintään kaksi arvostelutuomaria
vastaava koetoimitsija
ratamestari
lähettäjä
vetolaitteen ohjaaja

Lisäksi

eläinlääkäri
tarvittava määrä muita toimihenkilöitä

LÄHETTÄJÄ suorittaa viime hetken koiran tarkastuksen:

koiralla ei saa olla jalkoja tukevia siteitä tai teippauksia
kuonokoppa, lähetyspanta ja kilpailumantteli ovat sääntöjen mukaiset ja kunnolla kiinnitetyt
koirat lähetetään arvonnan mukaisessa järjestyksessä
lähtö tapahtuu oikea-aikaisesti
koiran ohjaaja ei saa häiritä kanssakilpailijan koiran suoritusta
koirien ohjaajat toimivat lähettäjän määräämällä tavalla
lähtökopin käyttö mahdollista, jos sellainen on käytettävissä ja molempien lähdössä olevien koirien ohjaajat sen hyväksyvät
raportoi lähdössä havaitsemistaan sääntöjen vastaisuuksista välittömästi tuomarineuvostolle

RADALLE ASETETTAVAT VAATIMUKSET
Radan tulee olla turvallinen ja tarpeeksi vaativa koirien metsästystaitojen ja – halujen selville saamiseksi. Radalla täytyy olla nousua ja laskua, ja tai näköesteitä. Radalla saa olla myös esteitä. Radan pinnan tulee olla turvallinen. Radan täytyy olla ylituomarin tarkastettavissa vähintään tunti ennen kilpailunalkua. Alkuerä- ja finaaliratojen on oltava erilaiset.

VETO – JA PALAUTUSLAITTEISTO
Järjestäjä on velvollinen asettamaan juoksukilpailujen käyttöön moitteettomasti toimivat välineet ja niille varalaitteet.
1) Vieheenvetolaitteen nopeus tulee olla joustavasti säädettävissä ja sinä on oltava riittävät voimavarat.
2) Ohjausrullien tulee olla sellaiset ja siten sijoitetut, etteivät ne aiheuta tarpeetonta vaaraa. Ne eivät saa johtaa koiria harhaan.
3) Vieheen tulee olla koiralle hyvin näkyvä, ja se on pidettävä kilpailuluokan aikana samanlaisena.

JUOSTAVAT MATKAT JA LEPOAJAT
Juostavat matkat ovat SVKL:n liittohallituksen määrittelemille pienille roduille enintään 700 metriä ja muille roduille enintään 1000 metriä. Jos koira osallistuu useampaan lähtöön samana päivänä, koira ei saa osallistua uutteen lähtöön ennen kuin edellisestä lähdöstä on kulunut vähintään 40 minuuttia. Maksimimäärä kilpailusuorituksia yhdelle koiralle samana päivänä on kolme (3).

Portugalinpodengoilla pienet juoksevat pienten rotujen matkan ja keskikokoiset muiden rotujen matkan. Lyhyt –ja karkeakarvaiset portugalinpodengot kilpailevat yhdessä karvanlaadusta välittämättä.

Mikäli maastojuoksuun osallistuu vain yksi koira rodussa, se voi saada virallisen tuloksen. Tällöin juoksu arvostellaan ja pisteet merkitään Kennelliittoon menevään koepöytäkirjaan, mutta koira ikään kuin saa vain laatuarvostelun eikä sijoitusta, joka varsinaisesti on koiran tulos. Juoksu on tällöin koiran käyttökoe.

KILPAILUOIKEUS JA SEN RAJOITUKSET
SVKL:n maastojuoksukirja voidaan myöntää SKL-FKK:ssa rekisteröidylle koiralle. Koiralla on kilpailuoikeus, kun sillä on voimassa oleva maastojuoksukirja. Maastojuoksukirjan saa anomalla SVKL:sta, koejuoksuja ei maastojuoksukirjaan vaadita. Maastojuoksukirja on voimassa kun siihen on merkitty SKL-FKK:n hyväksymät tunnistusmerkinnät, uroksilla kivestodistustiedot sekä mitattavilla roduilla mittaustulos.
Koira on ilmoitetttava kilpailupaikalla ajoissa kilpailutoimistoon, läpäistävä eläinlääkärin tarkastus ja saavuttava lähtöpaikalle omalla vuorollaan. Vaarallisen aggressiivisen koiran tuomarineuvosto voi sulkea kilpailusta.

Linkki: SVKL kilpailukirja-anomus (avautuu uuteen ikkunaan)

KILPAILUVARUSTUS
Kilpailtaessa koiran on käytettävä SVKL:n liittohallituksen hyväksymää kuonokoppaa sekä järjestäjän varaamaa tai omaa kilpailumanttelia (sininen tai punainen) sekä kuristamatonta kaulapantaa.

Kuvat kuonokopista löytyy täältä (pdf-tiedosto, sivu 41, avautuu uuteen ikkunaan)

JUOKSUKILPAILUJEN OHJELMA
Ohjelman laatii kilpailujen koetoimikunta. Rodut juoksevat kilpailijoille etukäteen ilmoitetun järjestyksen ja aikataulun mukaisesti. Koirat arvotaan pareiksi kilpailukutsun mukaisesti. Lähtöarvonta suoritetaan julkisesti kilpailupaikalle saapuneiden ja kilpailuoikeuden omaavien koirien kesken vähintään puoli tuntia ennen kilpailuluokan ensimmäisen lähdön alkua. Finaalikierrokselle pääsee rodun ne koirat, jotka ovat saaneet parhaat pisteet ja vähintään hyväksytyn suorituksen alkuerässä. Pakottavien olosuhteiden vuoksi voidaan finaalit jättää juoksematta. Lopullinen järjestys määräytyy alku ja finaalierien yhteenlaskettujen pisteiden mukaan. Kilpailuohjelmasta pitää ilmeitä miten finaaliparit ja niiden juoksujärjestys määräytyy. Kilpailuohjelmasta tulee ilmetä toimihenkilöt, kerhojen nimet ja lyhenteet, koirien nimet, omistajien nimet ja kerhot, koiran kilpailunumero ja kilpailukirjojen numerot.

Kilpailupaikalle tulee saapua vähintään tuntia ennen oman rodun lähtöaikaa. Aluksi on ilmoittauduttava kilpailutoimistoon, jossa juoksukirja jätetään virkailijoille sekä maksetaan osallistumismaksu. Ilmoittautuessa saadaan ohjelmalehtinen, jossa on lähtöjen numerot sekä koirien kilpailunumerot. Tämän jälkeen suunnataan koiran ja rokotustodistuksen kanssa eläinlääkärintarkastukseen. Eläinlääkäri tutkii koiran jalat ja mahdollisesti sydänäänet sekä hampaat. Lopuksi lääkäri pyytää juoksuttamaan koiraa edestakaisin. Ilman paikalla olevan eläinlääkärin todistusta koira ei saa osallistua kilpailuun.

Kun oma lähtövuoro koittaa, mennään lähtöalueelle, jossa lähettäjä ottaa kilpailulapun ja tarkistaa manttelin ja kuonokopan sopivuuden ja turvallisuuden. Tämän jälkeen poistetaan hihna ja siirrytään lähtöviivalle. Lähtöviivalla lähettäjä pitää molempia koiria kiinni kaulapannasta. Kun koirat ovat valmiit, lähettäjä antaa merkin koneen käyttäjälle, jolloin viehe alkaa liikkua. Kaikenlainen koiran innostaminen esim. ääneen on tässä tilanteessa kielletty. Heti vieheen lähdettyä liikkeelle lähettäjä irrottaa otteensa koirista. Lähtö tapahtuu muutamassa sekunnissa eikä sen jälkeen ole enää paljon tehtävissä. Koirat juoksevat radan tuomareiden arvostellessa ja lopussa niiden tulee ns. tappaa viehe saadakseen mahdollisimman paljon pisteitä. Maaliintulon jälkeen älä kutsu koiraa, vaan mene nopeasti hakemaan koira vieheen luota. Juoksun jälkeen on erittäin tärkeää jäähdytellä ja verrytellä koira, etteivät maitohapot keräännyt lihaksiin ja lihakset siten kipeydy.

MAASTOJUOKSUSERTIFIKAATTI
Sertifikaatti jaetaan koiralle joka saavuttaa vähintään 2/3 kokonaispistemäärästä seuraavin edellytyksin: Maastojuoksusertifikaatit annetaan kilpailuluokan parhaille koirille, jotka eivät ole vielä saavuttaneet käyttövalion arvoon vaadittavia maastojuoksusertifikaatteja. Yhden kauden aikana koiralle voidaan antaa enintään neljä sertifikaattia. Kivesvikaiselle koiralle ei voida antaa sertifikaattia.
Sertifikaatit jaetaan seuraavasti: Jokaista alkavaa kymmentä, kilpailuluokassa arvosteltua koiraa kohti, jaetaan yksi (1) sertifikaatti. Tasapisteissä ratkaisee finaalipisteet ja jos nekin ovat samat, niin ylituomarin pisteet. Sertin arvoisesta suorituksesta, josta koira ei voi saada sertifikaattia, jaetaan tunnustukseksi SA.

VALIONARVO (KVA-m)
Viidellä maastosertillä (väh. kahdelta kaudelta) koirasta tulee maastokäyttövalio, mikäli koiralla on lisäksi näyttelystä vähintään avoimen luokan 2. palkinto.
Saavutettuaan maastokäyttövalion arvon, koira voi osallistua näyttelyssä käyttöluokkaan.

JUOKSUSUORITUKSEN YLEINEN ARVOSTELU
Tuomaristo arvostelee koirien juoksusuoritukset viiden osatekijän perusteella, joista jokaisesta voidaan antaa enintään 20 pistettä. Hyväksytty suoritus on vähintään 50% kokonaispistemäärästä.
11.1 nopeus
11.2 innokkuus ja seuraaminen
11.3 älykkyys ja ajotyöskentely
11.4 ketteryys
11.5 kestävyys

NOPEUS
Koiran nopeutta verrataan suhteessa rodun muihin koiriin. Koiran nopeus ilmenee koko matkan ajan, erityisesti saaliin kiinniottovaiheessa. Nopeutta arvioitaessa otetaan huomioon koiran luontainen kyky liikkua rodulle tyypillisellä tavalla. Koska nopeutta ei mitata kellolla, koiran tapa juosta on tärkeä arvioitaessa kuinka nopeasti se selviytyy maastossa.

INNOKKUUS JA SEURAAMINEN
Koiran kiinnostus vieheeseen lähdöstä radan loppuun. Koiran pitää koko ajan seurata tarkasti vieheen liikkeitä, reagoida niihin välittömästi, ja pyrkiä mahdollisemman tehokkaasti saamaan viehe kiinni.

ÄLYKKYYS JA AJOTYÖSKENTELY
Älykkyys ilmenee koiran kyvystä valita ajolinjansa niin, että se pääsee mahdollisimman hyviin iskuasemiin vieheeseen nähden. Koira pystyy käyttämään hyväkseen maastovaihteluita, kanssakilpailijansa liikkeitä ja vieheen kulkusuuntaa, pyrkimyksenä pakottaa viehe helppokulkuiseen avoimeen maastoon.

KETTERYYS
Ketteryys on kykyä nopeasti ja vaivattomasti siirtyä ajosuunnasta toiseen. Koiran tulee säilyttää juoksurytminsä häiriintymättömänä maastovaihteluista, ja maastossa olevista esteistä huolimatta.

KESTÄVYYS
Kestävyydellä tarkoitetaan koiran kykyä selviytyä radan loppuun asti hyvässä ajokunnossa. Kestävyys on ruumiillisen ja henkisen kestävyyden summa.
Koiran juoksusuoritus voidaan varmoissa tapauksissa hylätä (diskaus), mikäli se tahallaan estää kanssakilpailijan suorituksen. Jos koira juoksee muussa kuin arvonnassa määräämässä lähdössä, niin suoritus hylätään, kilpailukirja jää toimistoon ja SVKL:n hallitus päättää jatkotoimenpiteistä.

Maastojuoksun arvosteluohje
Rotu: portugalinpodengo pieni lyhyt- tai karkeakarvainen FCI no: 94

Alkuperämaa: Portugali

1. Yleistä
Näpsäkkä pieni koira, jolla pitkänomaiset mittasuhteet. Karvapeite karkeaa ja pidempää tai lyhyttä ja sileää. Karkeakarvaisen turkki siistitään tarvittaessa nyppimällä. Häntä vahva ja keskipitkä, ohutta kärkeä kohti kapeneva. Koiran ollessa rauhallinen häntä riippuu takaraajojen välissä kärki hieman ylöspäin kaartuneena; liikkeessä hännän asento on vaakasuora tai hieman ylöspäin kaartunut tai sirpinmuotoinen ja pysty. Raajat lyhyet ja lihaksikkaat. Varpaat käpälissä pitkät ja vahvat. Päkiät lujat ja kestävät. Säkäkorkeus 20-30 cm, paino 4-5 kg.

2. Koiran käyttötarkoitus ja metsästystapa
Pientä portugalinpodengoa on aina käytetty jänisten ja villikanien metsästykseen, erityisesti vaikeakulkuisessa ja sakeassa kasvillisuudessa, mutta myös tunkeutumaan kanien pesäluoliin, yleensä kivikkoisessa maastossa. Tällaiseen metsästykseen sitä käytetään vielä tänä päivänäkin rodun kotimaassa. Pieni portugalinpodengo löytää tai huomaa saaliinsa itse, ajaa sen liikkeelle ja juoksee sen perässä, kunnes saa sen kiinni tai metsästäjä tappaa sen. Vinttikoiriin verrattuna podengon juoksutyyli poikkeaa erityisesti siinä, että se ei juokse koko ajan suoraan vieheen perässä vaan se pyrkii tekemään kaarroksia ja vaihtelemaan nopeuttaan. Podengot eivät vain juokse vieheen perässä vaan ne todella metsästävät sitä.

3. Maastojuoksussa arvosteluun vaikuttavia tekijöitä

3.1. Nopeus
Tyypillinen liikuntatapa on ravaaminen ja hölkkääminen, mutta metsästyksen aikana se vaihtelee kevyestä ravista kovaan raviin ja lopulta se laukkaa saavuttaakseen saaliinsa.

3.2. Innokkuus ja seuraaminen
Innokkaasti juokseva portugalinpodengo juoksee matalana seuraten saalista tiiviisti katseellaan, se voi myös haukkua ajaessaan. Se pyrkii saamaan saaliin liikkeelle ja ajaa sitä takaa ja lopulta saatuaan sen kiinni, tappaa sen.

3.3. Älykkyys ja ajotyöskentely
Pieni portugalinpodengo on hyvin alkukantainen rotu ja sillä on poikkeuksellinen näkökyky, kuulo ja hajuaisti ja se käyttää niitä kaikkia metsästäessään. Podengo ei seuraa viehettä suoraan vieheen perässä samalla linjalla, vaan suuntaa yleensä heti lähdön jälkeen jommallekummalle sivulle pyrkimyksenään päästä vieheen eteen. Se on sinnikäs ja pyrkii aina saamaan saaliin kiinni.

3.4. Ketteryys
Pieni portugalinpodengo on poikkeuksellisen ketterä ja omaa todella hyvän tasapainon. Se pystyy liikkumaan ketterästi vaikeassakin maastossa ja pystyy tekemään nopeita suunnanmuutoksia. Se pystyy reagoimaan saaliin liikkeisiin sekä käännöksillä että vauhdin muutoksella. Välillä podengo hidastaa selkeästi vauhtia ja katsoo, mihin viehe voisi seuraavaksi mennä ja lähtee sitten taas täydellä vauhdilla perään. Podengo oikoo siksi varsin paljon ja saattaa vaihtaa suuntaa silmänräpäyksessä, jopa kesken juoksun (ilmassa).

3.5. Kestävyys
Kestävä portugalinpodengo säilyttää ajotyylinsä ja vauhtinsa alusta loppuun. Henkisellä kestävyydellä ruumiillisen kestävyyden lisäksi on merkittävä osuus tällä eloisalla ja sitkeällä rodulla.