Jalostuksen tavoitteet
Jalostuksen tavoitteena on saada aikaan harrastamiseen ja yhteiskuntaan soveltuvia portugalinpodengoja, jotka ovat terveitä, hyväluonteisia ja rotumääritelmän mukaisia. Jalostuksessa tärkeimpänä tekijänä tulee pitää rakenteeseen ja luonteeseen liittyviä käyttöominaisuuksia, jotka vastaavat tehtävää, johon rotu on alunperin kehitetty.
Terveys
Portugalinpodengot ovat varsin terveä rotuna, mutta tämä tilanne ei välttämättä pysy ellei siihen kiinnitetä huomiota jalostuksessa. Terveystutkimukset olisivat suositeltavia vaikka rotu ei kuulukaan Pevisaan. Tutkimalla polvet ja silmät tiedetään jälkeenpäin, missä sukupolvessa sairaudet mahdollisesti ilmenivät. Terveystutkimuksista voi lukea tarkemmin terveystutkimukset-sivulta.
Luonne
Rodunomaisen luonteen vaaliminen nykyisellä tasolla on tärkeää. Ei ole syytä alkaa muuttamaan metsästyskoirarotua seurakoiraroduksi vain luonteen takia. Rodun luonne kuuluu olla sellainen kuin se on aikojen ajan ollut. Kasvattajien on syytä ymmärtää rodun luonne ja kertoa siitä myös pentujen ostajille. Portugalinpodengot eivät ole pelkkiä ’sylikoiria’; niiltä löytyy edelleen niitä luonteenpiirteitä, joita se tarvitsee esim. tunkeutuessaan saaliin luokse luolaan. Portugalinpodengo on luonteeltaan iloinen ja reipas. Se voi myös olla hieman varautunut ja se saattaa katsoa ns. pitkään, kun esim. näyttelyssä tuomari sitä lähestyy. Tämä voitaneen sallia, kunhan tilanteeseen ei liity ylenpalttista arkuutta (käsiteltävyys), puhumattakaan vihaisuudesta. Jalostuskoirien kohdalla arkuuteen tulee kiinnittää erityisen suurta huomiota.
Ulkomuoto
Ulkomuotojalostuksessa pääpaino on oikean tyypin löytämisessä ja säilyttämisessä. Pienet sileäkarvaiset portugalinpodengot ovat rotutyypiltään hieman yhtenäisempiä kuin pienet karkeakarvaiset, mutta molemmissa löytyy kuitenkin vielä useampaa rotutyyppiä. Portugalissa on tehty aktiivisesti työtä rotujen koon pysymiseksi määritelmän mukaisena. Samaan tulee pyrkiä myös Suomessa.
Sukusiitos
Sukusiitosprosentin tulisi olla enintään 6,25 %, mikä vastaa serkusten yhdistämistä. Sukusiitoksella tarkoitetaan sitä, että toisilleen sukua olevat koirat saavat keskenään jälkeläisiä. Mitä läheisempää sukua koirat ovat, sitä suurempi on jälkeläisten sukusiitosprosentti. Kennelliitolla on kaikkien rotujen rekisteröintiä koskevia ehtoja, joiden tarkoituksena on määritellä rajat terveyteen liittyvissä asioissa. Liian läheistä sukua keskenään olevien vanhempien jälkeläiset voidaan rekisteröidä vain EJ-rekisteriin (isä/emä yhdistettynä jälkeläiseen tai täyssisarukset yhdistetty keskenään, tällöin pentujen sukusiitosasteen on aina vähintään 25 %).
Jalostusneuvonta
Yhdistyksen hallitus nimeää yhdistyksen jäsenistä jalostustoimikuntaan vähintään kolme (3) jäsentä ja puheenjohtajan. Jalostustoimikunnan toimihenkilön toimikausi on kaksi vuotta. Kausien määrää ei ole rajoitettu. Jalostusneuvonnan tehtävänä on mm. neuvonta ja suosittelu sekä rodusta tarpeellisen tiedon kerääminen ja edelleen tiedottaminen. Muutaman vuoden välein toteutettava terveyskysely ja sen yhteenveto kuuluvat jalostustoimikunnan tehtäviin myös. Jalostustoimikunta avustaa Suomen Vinttikoiraliittoa portugalinpodengojen tuomarikoulutusten järjestämisessä toimittamalla ko. tilaisuuteen materiaalia ja koiria nähtäväksi. Jalostustoimikunta haluaa painottaa, että vastuu jalostustyöstä on aina kasvattajilla ja jalostustoimikunta antaa vain ohjeita, ei määräyksiä.
Pentuetta suunnitellessa voi kysyä jalostusneuvontaa yhdistyksen jalostustoimikunnalta. Tiedustelut tulee tehdä hyvissä ajoin (2–6 kk) ennen nartun aiottua astutusajankohtaa lähettämällä sähköposti osoitteeseen jalostus(at)podengo.net.
Koiran hampaisto
Aikuisella koiralla täysi hampaisto koostuu 42 hampaasta oheisen kaavion mukaisesti.
Koiralla on kuusi etuhammasta sekä ylä- että alaleuassa, kolme oikealla, kolme vasemmalla puolella. Kaavakuvassa sinisellä merkityt.
Etuhampaiden takana ovat kulmahampaat, yksi molemmilla puolilla, molemmissa leuoissa. Kaavakuvassa punaisella merkityt.
Kulmahampaiden takana ovat premolaarit, P1-P4. Pienen podengon suukin on suht’ pieni, joten olkaa tarkkana P1:n kanssa, siitä voi joskus tuntua vain hampaan kärki ikenessä. P1 on hammas, joka jos on hammaspuutoksia, niin se yleensä puuttuu ensimmäisenä. MUTTA – myös P2 kuin myös P3 voivat puuttua, mutta puutokset näkyvät selvemmin, kun hampaistossa tässä kohtaa on tällöin selvä aukko. Kaavakuvassa vihreällä merkityt.
Premolaarien takana ovat molaarit, alhaalla molemmin puolin kolme kappaletta, M1-M3, mutta yläleuassa vain kaksi molaaria, M1 & M2. Kaavakuvassa tumman punaisella merkityt.
Kuva lainattu Kuopion Eläinlääkärikeskuksen sivustolta.
Kuvassa on oikea, nk. saksipurenta, jossa yläetuhampaiden takapinta koskettaa kevyesti alaetuhampaiden etupintaa.
Tasapurenta katsotaan podengolla lieväksi virheeksi. Ylä- ja alapurenta ovat jo hylkääviä virheitä. Muita virheitä ovat käänteinen saksipurenta ja vino purenta, jonka näkee parhaiten edestäpäin katsottuna.
Jos et ole varma näistä hammasasioista, niin kysy apua joltain kokeneemmalta henkilöltä, joka voi katsoa oman koirasi hampaiston ja purennan.